Yhdistyksen tavoitteet

.png)
Pyrimme vaikuttamaan erityisesti koulumaailman yhdenvertaisuuteen. Nykyinen koulumaailma ei ole vielä yhdenvertainen neurovähemmistöön kuuluvien lasten osalta. Kouluun tarvittaisiin enemmän osaamista, ymmärrystä, joustavia opetusjärjestelyitä, kohtuullisia mukautuksia ja asenneilmapiirin muutosta.
Yhdistyksen visiona on luoda yhteinen turvallinen tila, joka loisi hyvät puitteet kohtaamisille, ystävyyssuhteiden luomiselle ja oppimiselle.
Yhdistys järjestää tapaamisia ja retkiä, jotka luovat kehyksiä kohtaamisille ja yhdessä oppimiselle.
Yhdistys tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja pyrkii omalla toiminnallaan edistämään joustavaa työkulttuuria.
Yhdistys kannustaa nuoria tuottamaan omaa toimintaa ja kehittelemään omia projekteja.
Nuorten toimijuutta, osallisuutta ja tavoitteellisuutta tuetaan.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat koulun keskeisiä arvoja. Toteutuvatko ne kuitenkaan käytännössä, ja miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voisi aidosti rakentaa niin, että myös kaikki vähemmistöryhmät olisivat tasa-arvoisessa asemassa?
Millaiset arvot ohjaavat yhteiskuntaa? Ketkä pärjäävät koulussa? Millainen se yhteinen on, mihin integroidaan ja onko siinä oikeasti kaikille mahdollisuuksia? On syytä myös miettiä, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ymmärretään koulussa vai ymmärretäänkö sitä todella ollenkaan? Onko yhdenvertaisuutta mahdollisuutta edes todella ymmärtää, ellei ole itse elänyt läpi epätasa-arvoisia itseen kohdistuvia koulun toimenpiteitä ja syrjäyttämistä? Onko ihmisten välinen empatiakuilu niin suuri, että koulun on mahdoton ymmärtää oikeasti? Rajanveto poikkeavan ja normaalin välille tehdään koulussa monissa eri tilanteissa. Kysymys ei aina ole pelkästään yksilöllisten ominaisuuksien arvioinnista, vaan siitä, että lapset näyttäytyvät koulukontekstissa eri tavoin.
Kuuntelemaan asettuminen on ehdoton edellytys, kun tavoitellaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Valmiiksi tietämisen asenteesta tulisi osata luopua.
Aistiesteettömyyteen tulisi kiinnittää huomiota.
Joustavia opetusjärjestelyitä tulisi kehittää ja käyttää. (etäopetus, portfoliot yms.)
Mahdollisuus kohtuullisiin mukautuksiin tulisi olla saatavilla.
Kaikille lapsille ei tällä hetkellä ole olemassa sopivia opetusryhmiä, joissa he pystyisivät käymään koulua ja saamaan opetusta lain mukaisesti - tämän tulisi muuttua.
Mitä on neuromoninaisuutta kunnioittava kohtaaminen?
Kirjosieppo ry:n toiminnan lähtökohtana eivät ole neurotyypilliset olettamukset ja sosiaaliset normit. Pyrimme luomaan toiminnasta esteetöntä, kiireetöntä ja turvallista. Ymmärrämme, että ympäristöjä ja ympäristön toimintamalleja muokkaamalla sekä oikeanlaista tukea ja ymmärrystä tarjoamalla jokaisella on mahdollisuus osallistua ja kokea osallisuutta. Osaamme tunnistaa vuorovaikutusaloitteet ja nähdä tarpeet käytöksen alla.
Neuromoninaisuus on aivojen toiminnan luonnollista monimuotoisuutta.
Neuromoninaisuuden huomioiminen ja ymmärtäminen tukee yksilöiden vahvuuksia.
Lapsen ja nuoren omaa kokemusta ja näkemystä eri tilanteista kuullaan ja kunnioitetaan.
Keskitymme vahvuuksiin, ratkaisukeskeisyyteen ja olemassa olevaan hyvään. Lasten ja nuorten omia vahvuuksia nostetaan ja heidän osaamiseensa uskotaan.
Ymmärrämme, että jokaisella on omanlainen tarve tukeen. Riittävän ja oikeanlaisen tuen avulla on mahdollisuus osallistua ja kokea osallisuutta.
Toimintamalleja mukautetaan lasten ja nuorten tarpeiden mukaan.
Pyrimme muuttamaan ympäristöjä esteettömiksi, turvallisiksi ja vastaamaan vaihtelevia tarpeita.
Toiminnan lähtökohtana eivät ole neurotyypilliset olettamukset ja sosiaaliset normit.
Keskitymme lasten ja nuorten tarpeisiin sen sijaan, miten normien mukaan kuuluisi tai pitäisi tehdä.
Kunnioitamme jokaisen omia tarpeita ja rajoja. Omat rajat on hyväksyttävää myös ilmaista.
Sillä on väliä, miten sanoitamme asioita ja millaisia sanoja käytämme. Sanat luovat omalta osaltaan todellisuutta.
Tuotamme toimintaa, joka vastaa lasten tarpeisiin.
Ymmärrämme erilaisia tapoja vuorovaikuttaa. Luottamuksen ja turvallisuuden luominen on olennaista.
Myötätunto, joustaminen ja uteliaasti eri tilanteisiin suhtautuminen ovat tärkeitä lähestymistapoja.
Emme tarjoa näennäistä osallistamista, vaan aitoa kohtaamista, kuuntelua ja kunnioittavaa kohtaamista.
Meillä jokaisella on oma erityinen ja kiehtova sisäinen maailmamme, jota toinen ihminen voi ymmärtää vain rajallisesti. Aidosti kuuntelemaan asettumalla, me voimme ehkä tavoittaa tuosta toisen ihmisen maailmasta jonkin osan. Me emme voi tietää toisen puolesta, emmekä voi olettaa toisen olevan tietynlainen vain siksi, että hän kuuluu johonkin viiteryhmään. Ihmisen aivot toimivat kuitenkin toisin. Helpottaakseen elämää ja tiedon prosessointia, me teemme jatkuvasti mielessämme jonkinlaista luokittelua. Toisia luokitteluita myös ylläpidetään aktiivisesti puheilla ja toiminnalla. Kielen avulla kuvailemme maailmaa, mutta myös osittain luomme ja rakennamme maailmaa sanojen suuntaiseksi. Ei ole yhdentekevää, millaisia käsitteitä käytämme tai missä yhteyksissä niitä käytämme. Käsitteet ja kieli luovat mielikuvia, tuovat esiin arvoja ja voivat joko nostaa toista tai painaa alas.
Turvallisemman tilan periaatteet
Emme oleta, vaan kysymme. Emme tulkitse, vaan havainnoimme.
Kunnioitamme toisten ajatuksia, mielipiteitä ja kokemuksia.
Huolehdimme, että kaikilla on tilaa osallistua omalla tavallaan.
Kunnioitamme muiden fyysisiä ja henkisiä rajoja. Kunnioitamme myös omia rajojamme.
Kiinnitämme huomiota siihen, millaista kieltä käytämme ja miten asioita sanoitamme.
Olemme valmiita oppimaan ja kuuntelemaan erilaisia näkökulmia.
Ympäristön huomioiminen
Kirjosieppo ry ottaa toiminnassaan huomioon toiminnan ympäristövaikutukset ja ottaa hankinnoissa, liikkumisessa ja toiminnan sisällöissään huomioon kestävän arjen rakentamisen. Kirjosieppo käyttää toiminassaan paljon kierrätysmateriaaleja ja kierrättää myös itse. Toiminnassa nostetaan keskusteluun ympäristöön liittyviä asioita sekä tuotetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on tutkia ja havainnoida ympäristöä sekä edistää lasten ja nuorten luontosuhdetta.
Kirjosieppo ry:n toiminnassa sulautuu yhteen
Aineopettajaosaaminen (kuvataide, SUK)
Osaaminen taideterapiamenetelmistä (hArt)
Media-alan ja viestinnän asiantuntijaosaaminen
LTTO-koulutuksen kautta saatu tunnetaito-osaaminen
Ratkaisukeskeinen vahvuusperustainen neuropsykiatrinen valmentaja- koulutuksesta saatu osaaminen
Kokemusasiantuntijuus ja oman kokemusmaailman kautta luotu syvempi ymmärrys neurovähemmistön elämästä ja arjesta, erityisesti kouluasioista, kuormittumisesta ja aistisäätelystä.
Verkostomme ja yhteistyötahot:
Pähkinänsärkijät- verkosto
YHTEYS- yhdenvertaisuusverkosto
Helsingin kaupunki
.png)